Mari Hovinen jäi valmistumisensa ja praktiikkasijaisuuksien jälkeen ELTDK:lle tutkimusprojektiin, jossa seurattiin maan ensimmäisten lypsyrobottien vaikutusta maidon laatuun, utareterveyteen ja lehmien käyttäytymiseen. Jatkona projektille syntyi väitöskirja aiheesta Lehmien utareterveys automaattilypsyssä. Työpaikka säilyi, mutta pesti vaihtui ja on yhä Tuotantoeläinlääketieteen osastolla lypsykarjan terveydenhuollon kliinisenä opettajana. Kiinnostuksen kohteet ovat laajentuneet utareterveydestä ja lehmien ryhmittelystä happaman pötsin suuntaan ja opetuksessa lypsylehmän ruokintaan taustatekijänä sairauksille.