Eläinlääkäripäivien aikaan ohjelmaa on Helsingin Messukeskusen hallissa kolme keskiviikkona (12.11.2025) kolmessa eri luentosalissa (Agnes Sjöberg yhdistettynä viereiseen Richard Hindersson-saliin, Oscar von Hellens ja Väinö Kankaanpää). Torstaina ja perjantaina (13.-14.11.2025) ohjelmaa on viidessä eri salissa (Agnes Sjöberg, Richard Hindersson, Oscar von Hellens, Väinö Kankaanpää ja Hilve Korte). Alta voit lukea ohjelmaosioiden lyhyet esittelyt.
Liiketoiminta ja Työelämä -osiossa saat kerralla konkreettisia työkaluja ja keinoja, joilla voit menestyä työelämän ja vapaa-ajankin puhumista ja esiintymistä sisältävissä vaikuttamistilanteissa. Luennot antavat välineet vakuuttaviin esiintymistaitoihin sekä puheiden ja puheenvuorojen rakentamiseen, halusit sitten vakuuttaa asiakkaasi, johtaa tiimiäsi tai vaikkapa saamaan asiasi läpi taloyhtiön kokouksessa. Koulutuksessa saadut opit voi ottaa käyttöön välittömästi.
Puheenjohtaja: ELL Sanna Knuutinen, Eläinlääkäriasema Kamu
Tiede ja tutkimus -osiossa keskustellaan kestävästä kehityksestä eläinlääketieteellisessä tutkimuksessa ja ympäristönäkökulman roolista osana tieteelliseen tietoon perustuvia kansallisia ravitsemussuosituksia. Lisäksi valikoima posterinäyttelyssä esillä olevista tutkimuksista pääsee valokeilaan lyhyiden tieteellisten esitysten muodossa.
Osion pääpuhuja on rohkeaan tiedeviestintään kannustava kansallisten ravitsemussuositusten keulakuva professori Maijaliisa Erkkola, joka palkittiin keväällä Helsingin yliopiston J.V. Snellman -tiedonjulkistamispalkinnolla.
Puheenjohtaja: ELT, MPG Pikka Jokelainen, Statens Serum Institut, Tanska
Yleisteemaan liittyvän, kaikille osallistujille yhteisen osion aikana toiminta muissa saleissa pysähtyy. Tule sinäkin kuuntelemaan alustuksia ja osallistu keskusteluun. Kestävä kehitys voidaan määritellä jatkuvaksi ja ohjatuksi yhteiskunnalliseksi muutokseksi, jonka päämääränä on turvata hyvät elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville. Ympäristö, ihminen ja talous tulisi ottaa huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa tasavertaisesti. Kestävä kehitys ei siis ole pelkkää ekologista kestävyyttä, miksi se usein mielletään. Kestävän kehityksen eteen tehtävää työtä koordinoi Suomessa valtioneuvoston kanslian alaisuudessa työskentelevä kestävän kehityksen toimikunta. Mitä on kestävä kehitys eläinlääkinnässä? Kuulemme yhteisen terveyden ja kestävän kehityksen merkityksestä tutkimuksessa ja opetuksessa eläinlääketieteellisen tiedekunnan dekaani Olli Peltoniemen kertomana. Maa- ja metsätalousministeriön näkökulmaa avaa kansliapäällikkö Pekka Pesonen, joka on myös kestävän kehityksen toimikunnan jäsen. Lisäksi terveyspolitiikan asiantuntija Mervi Kattelus kertoo, mitä kaikkea Suomen Lääkäriliitossa on tehty kestävän kehityksen eteen.
Puheenjohtaja: Asiantuntijaeläinlääkäri Hertta Pirkkalainen, Eläinten terveys ETT ry
Eläinlääkäripäivien yleisteeman, Kestävä kehitys eläinlääkinnässä, hengen mukaisesti Päivitystäpraktiikkaan osiossa käsitellään antibioottien ja loislääkkeiden vastuullistaja ajanmukaista käyttämistä. Samassa yhteydessä on sujuvaa päivittää koirien jakissojen sekä hevosten rokotussuositukset. Näkökulma on praktikkoeläinlääkärin ja lähestymistapa aiheisiin hyvin käytännönläheinen. Luennoitsijoita yhdistävätmainesanat vahva osaaminen ja eriomainen ulosanti!
Puheenjohtaja: ELL, KTM Anna Pasanen
Pieneläinosion teemana Eläinlääkäripäivillä on koirien ja kissojen endokrinologia. Luentojen aihepiiri on laaja, ja ne kattavat monipuolisesti endokrinologian eriosa-alueita. Torstain luennoilla käsitellään aihetta yleisemmällä tasolla. Perjantain ohjelma keskittyy harvinaisempiin sairauksiin ja uusimpiin edistysaskeleisiin diabeteksen hoidossa.
Olemme erityisen ylpeitä tämän vuoden pääluennoitsijoista: kansainvälisesti arvostetut endokrinologian asiantuntijat Sara Galac ja Francesca Del Baldo ovat molemmat sisätautien diplomaatteja ja apulaisprofessoreita. Heillä on laaja tieteellinen julkaisuhistoria, kokemusta oppikirjatyöstä ja he ovat kouluttaneet eläinlääkäreitä eri puolilla maailmaa. Sara Galac työskentelee Utrechtin yliopistossa keskittyen sisätautisiin ja endokrinologisiin potilaisiin. Francesca Del Baldo puolestaan hoitaa diabeetikkopotilaita Bolognan yliopistossa.
Torstaina Galac ja Del Baldo perehdyttävät kuulijat Cushingin ja Addisonin tautien sekä hypo- ja hypertyreoosin diagnostiikkaan ja hoitoon. Iltapäivän aiheena on koirien ja kissojen diabeteksen insuliinihoito, jossa erityisesti koirien hoitokäytännöt ovat hiljattain päivittyneet. Lisäksi pieneläinsairauksienerikoiseläinlääkäri, ELT Karoliina Autio esittelee hypertyreoosikissojen radioterapiahoitoja Suomessa. Hän johtaa Evidensia Tammiston radiojodihoitoyksikköä ja omaa vankan kokemuksen pieneläinten sisätaudeista ja onkologiasta.
Perjantaina syvennytään harvinaisempiin tai mahdollisesti alidiagnosoituihin sairauksiin, kuten hyperaldosteronismiin, hypersomatotropismiin, feokromosytoomaan ja insidentaloomiin. Iltapäivän luennot jatkuvat diabeteksen parissa, jolloin käsitellään muun muassa SGLT-2-estäjien käyttöä kissoilla sekä uusia sairauden monitorointimenetelmiä. Perjantaina saamme lisäksi kuulla väitöskirjatutkija Outi Tulenheimon tutkimuksesta ympäristössä esiintyvien orgaanisten yhdisteiden vaikutuksesta kissojen ja koirien endokrinologisiin sairauksiin.
Puheenjohtajat: ELT, kliininen opettaja Susanne Kilpinen, ELTDK, Helsingin yliopisto (torstai) ja ELT, DipECVIM-CA, pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri, dosentti Henna Laurila, Lahden eläinlääkäriasema
Hevososio keskittyy torstaina hevosen sydämen saloihin. Luennoitsijana toimii Gayle Hallowell Iso-Britanniasta. Päivä alkaa sydämen toiminnan läpikäymisellä. Päivän aikana käydään lävitse esimerkiksi rytmihäiriöt sekä sydämen läppävuotojen merkitys niin hevosta rauhoittaessa kuin ostotarkastuslöydöksiä arvioitaessa. Päivästä on siis varmasti hyötyä ihan jokaiselle hevosten kanssa työskentelevälle eläinlääkärille sekä kaikille kardiologiasta kiinnostuneille.
Perjantaipäivä on pyhitetty ortopedialle. Luennoimassa on suomalaisia raudanlujia ammattilaisia: hevossairauksien erikoiseläinlääkärit Johanna Penttinen, Mari Vettenranta sekä Laura Muilu. Perjantaina käydään läpi ratsu- ja ravihevosten yleisimpiä tuki- ja liikuntaelinten ongelmia hoitoineen, ortopedistä ultraäänitutkimusta raajojen ja lantion alueella sekä yleisimpiä kaularankaongelmia suomalaisessa hevospopulaatiossa. Asiaa on luvassa paljon ja uusia näkökulmia tai uutta tietoa löytyy varmasti niin yleispraktikolle kuin erikoiseläinlääkärillekin.
Puheenjohtajat: Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri, toimitusjohtaja Ritva Kaikkonen, Oulun Hevosklinikka (torstai) ja ELT, dipECVS, hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Heidi Tapio, Helsingin yliopisto
Sikaosiossa pureudutaan suomalaisten sikojen sairauksiin professori Mari Heinosen osaavalla ja ytimekkäällä tyylillä. Helsingin yliopiston kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osastolla on tehty ja tehdään edelleen laadukasta ja käytännönläheistä sikatutkimusta Heinosen johdolla, mikä mahdollistaa praktikoille näyttöön perustuvaa sikojen hoidon ja terveydenhuoltotyön toteuttamista. Sikaosion aamupäivä on tuhti paketti tietoutta niin konkareille kuin vastavalmistuneille, mukaansa tempaavalla ja ymmärrettävällä tavalla esitettynä!
Tuotantoeläinten nautaosuus syventyy terveydenhuoltoon. Useat nautapraktikot tietävät, kuinka monitasoista terveydenhuoltotyö on: ongelman tunnistaminen onnistuu, mutta neuvonta ongelman korjaamiseksi on hankalaa. Nautaohjelman luennoitsijoiksi on houkuteltu alan huippunimiä Suomesta ja kauempaakin jakamaan työkaluja nimenomaan ongelmien ratkaisemiseksi. Luennot tukevat hyvin Naseva-käynnillä havaittujen tavallisimpien tuotannon pullonkaulojen kanssa painivan eläinlääkärin ponnisteluita tuottajan auttamiseksi. Maidon pitoisuudet tai laatu nousuun! Jalkaterveys ja makuumukavuus kuntoon! Teurasraportit näteiksi ja ruokinta reilaan! Osion eväillä saat kirjoitettua terveydenhuoltosuunnitelmiin vinkkejä huipputuottajillekin ja samalla eläinlääkäri kantaa kortensa kekoon naudanlihan ja maidontuotannon kestävässä kehityksessä.
Puheenjohtajat: ELL Riikka Lasonen, ELTDK, Helsingin yliopisto (torstai) ja ELL Hanna Lindholm, Hämeenlinnan kaupunki
Elintarvike-ja ympäristöhygienian osuus tarjoaa ajankohtaisen ja käytännönläheisen katsauksen Listerian ja Salmonellan esiintyvyyteen, seurantaan ja torjuntaan –erityisesti suomalaisessa elintarvikeketjussa. Päivä käynnistyy THL:n epidemiologieläinlääkäri Ruska Rimhanen-Finnen katsauksella Suomen tämänhetkiseen listerioosiseurantaan ja epidemiaselvityksiin. Listerioositapausten määrä on lisääntynyt selvästi viime vuosikymmenen aikana ja yleistä on, että yksittäisten listerioositapausten lähdettä ei pystytä selvittämään. Listerian mahdollisista lähteistä ja Listeria –bakteerin monimuotoisuudesta elintarvikeketjussa luennoi tarkemmin Helsingin yliopiston professori Maria Fredriksson-Ahomaa esittelemällä tutkimustuloksia viimeisen 10 vuoden ajanjaksolta. Tauon jälkeen syvennymme siihen, miten nykyaikainen teknologia auttaa taudinaiheuttajien jäljittämisessä. Ruokaviraston erikoistutkija Maria Hautaniemi kertoo, kuinka kokogenomisekvensointia (WGS) hyödynnetään elintarvikevälitteisiä epidemioita selvitettäessä, ja miten menetelmän avulla voidaan yhä tarkemmin selvittää listerioositapausten mahdolliset lähteet. Iltapäivällä siirrymme Euroopan toiseksi yleisimpään elintarvikevälitteiseen zoonoosiin, salmonellaan, kun Euroopan elintarviketurvallisuusviraston erikoistutkija Frank Boelaert tarjoaa katsauksen viimeisimpiin salmonellaseurannan tuloksiin EU:ssa. Päivän päätteeksi perehdymme käytännön hygieniahaasteisiin. Elintarvikehuoneistojen puhdistuksen riittävyys on usein avaintekijänä elintarvikevälitteisten patogeenien hallinnassa. Christeyns Nordic Oy:n asiantuntijat Tiia Tiainen ja Essi Nieminen antavat käytännön vinkkejä ja suosituksia siitä, miten valita oikeat puhdistusaineet ja -menetelmät elintarvikelaitosten ongelmatilanteissa.
Puheenjohtajat: ELT Viivi Heljanko, Charles River (aamupäivä) ja ELL, valvontaeläinlääkäri Sonja Kolehmainen, Porvoonkaupunki (iltapäivä)
Valvontaeläinlääkäriosion teemana ovat lampaat. Lampaita pidetään tuotantoeläimistämme eniten harraste-eläiminä ja lampaat ovatkin hyvin tuttu eläinlaji valvontaeläinlääkäreiden eläinsuojelukäynneillä. Päivän aloittaa eläinlääkäri ja tohtorikoulutettava Nina Nihtilä. Ninalla on monen vuoden kokemus lampaista lammastilallisena ja lisäksi hänellä on työkokemusta paitsi lampaiden terveydenhuollosta, myös teurastamolta sekä valvontaeläinlääkärin työstä. Ennen lounasta eläinlääkäri Johanna Rautiainen luennoi meille lampaiden kuntoluokituksen merkityksestä eläinsuojeluvalvonnassa. Miten kuntoluokitusta tehdään ja miksi se on niin tärkeää, kun kyseessä on lammas? Johannalla on monikymmenvuotinen kokemus lampaiden terveydenhuollosta. Lounaan jälkeen Jonna Kosonen, joka työskentelee oikeudellisena erityisasiantuntija sekä tutkijatohtorina, pitää meille valvontaeläinlääkäreille suunnatun luennon hallintomenettelystä. Jonna on erittäin pidetty ja kokenut luennoitsija ja hänen luennostaan on varmasti hyötyä kaikille, jotka tekevät hallinnollisia töitä.
Puheenjohtaja: ELL, ylitarkastaja Rami Kuhanen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Lihantarkastuksen osio avataan ajankohtaisilla kuulumisilla Eläinten terveys ETT:ltä. Kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät Naseva ja Sikava ovat osa tarkastuseläinlääkäreiden työkalupakkia arkisessa työssä teurastamoilla. Mitä elinkeinosta voidaan kenties nähdä myös elintarvikeketjun loppupäässä teurastamolla? Päivä jatkuu syventyen elintarviketuotantoon käytettävien eläinten patologiaan. Millaisia muutoksia on lihantarkastusnäytteinä lähetetty jatkotutkimuksiin Ruokavirastoon? Tuotantoeläinten patologiaan syvennytään pääosin Ruokaviraston patologiaan erikoistuneiden asiantuntijoiden johdolla, unohtamatta riistaa ja poroa.
Puheenjohtaja: ELL, vs. aluejohtaja Else Anttila, Ruokavirasto
