Eläinlääkäripäivien aikaan ohjelmaa on Helsingin Messukeskusen hallissa kolme keskiviikkona (11.11.2026) kolmessa eri luentosalissa. Torstaina (12.11.2026) ohjelmaa on neljässä ja perjantaina (13.11.2026) viidessä eri salissa. Lisäksi Eläinlääkäripäivien alueella järjestetään erillisen ilmoittautumisen vaativat Eläinlääkäriliiton senioritapaaminen ja Fennovetin järjestämä eläinlääkärin viestiintään liittyvä workshop. Salien rakentamisessa ja näyttelyalueen sijoittelussa on otettu käyttöön uusia keinoja luentosalieihin kuuluvan taustaäänen hallitsemiseksi!
Alta voit lukea Eläinlääkäripäivien ohjelmaosioiden lyhyet esittelyt.
Aamupäivä on tarkoitettu eläinlääkäreille tai muille eläinklinikan taloudesta vastaaville henkilöille, joiden tehtävänä on huolehtia yrityksen taloudesta. Luennoilla oivallat, miten taloudellinen tieto tukee parempia päätöksiä ja miten omat valintasi heijastuvat yrityksen talouteen. Kun talous ymmärretään, sillä voidaan johtaa – selkeästi, itsevarmasti ja tuloksellisesti.
Luennoitsija, kauppatieteiden maisterin Timo Toivasen, vahvuus on kyvyssä tehdä taloudesta arkijärkeä: ei talousjargonia, vaan selkeää kieltä, konkreettisia esimerkkejä ja heti käyttöön vietäviä toimintamalleja. Opit yhdistämään talouden luvut suoraan yrityksen arkeen: hinnoitteluun, kannattavuuteen, kassavirtaan, investointeihin ja rahoitukseen. Timo on TT Valmennus Oy:n perustaja ja omistajayrittäjä. Timo on toiminut koulutusalalla vuodesta 2008 lähtien. Hänellä on kokemusta yli 1400 koulutustapahtumasta sekä yli 20 vuoden tausta talouden ohjaamisesta ja päätöksenteosta. Timon teesit ovat: osaa asiasi, vuorovaikutus puree, intouta, rautalangoita ja oivalluta!
Puheenjohtaja: Jussi Sadinmaa,ELL; Pirkan Eläinlääkäri
Apulaisprofessori Hanna Renvall Aalto-yliopistosta ja HUSista avaa keskiviikkona tekoälyn ja koneoppimisen mahdollisuuksia biolääketieteellisessä tutkimuksessa aivokuvantamisen esimerkkien kautta. Ohjelmassa esitellään myös tuoretta tutkimusta posteriesityksissä ja lyhyissä tutkimuspuheenvuoroissa.
Puheenjohtaja: ELT, MPG Pikka Jokelainen, Statens Serum Institut, Tanska
Jeroen Dewulfin luento " The Importance of Biosecurity in Animal Health Protection" selittää bioturvallisuuden roolia tautien ehkäisyssä ja hallinnassa eläintuotannossa. Bioturvallisuus on minkä tahansa taudin torjuntaohjelman perusta. Se auttaa ratkaisemaan useita merkittäviä haasteita nykyaikaisessa eläintuotannossa, mukaan lukien epidemiat, endeemiset ja zoonoottiset taudit, kestävyyshaasteet sekä antibioottien käyttötarpeen vähentäminen.
Parantunut bioturvallisuus vaikuttaa myönteisesti sekä eläinten terveyteen että maatilojen tuottavuuteen. Tutkimukset, joissa verrattiin eri bioturvatasoilla olevia tiloja, osoittivat, että korkeampi biosuojaus liittyy vähentyneeseen antibioottien käyttöön ja parempiin tuotantolukuihin.
Tärkeydestään huolimatta bioturvallisuuden toteutus on edelleen epäjohdonmukaista eri maissa ja erilaisilla tiloilla. Joillakin bioturvallisuustoimilla ei ole vielä vahvaa tieteellistä näyttöä, ja bioturvallisuutta ei usein korosteta riittävästi eläinlääketieteen koulutuksessa.
Puheenjohtaja: Olli Ruoho, ELL
Keskiviikolle sijoittuvassa Päivitystä praktiikkaan -osiossa käsitellään aamupäivällä suureläinpelastusta ja iltapäivällä kommunikaatiota eläinlääkärin työssä. Tuotantoeläintiloilla on omat erityispiirteensä onnettomuustilanteissa puhumattakaan siitä, että mahdollisesti isokin määrä eläimiä pitäisi saada siirrettyä turvaan. Pelastustoimen varautumisesta eläinpelastustehtäviin meille tulee kertomaan kokenut paloesimies ja esimerkiksi hevosten kanssa paljon työskennellyt Matti Syrjä Pirkanmaan pelastuslaitokselta. Onnettomuustilanteet voivat olla moninaisia tulipaloista liikenneonnettomuuksiin ja eläinten putoamisiin ja kiinnijäämisiin. Aamupäivän aikana kuulemme eläinlääkärin kokemuksia erilaisista äkkinäisistä tilanteista sekä saamme päivitystä hevosten ja nautojen onnettomuusensiavun antamiseen.
Eläinlääkäri ja viestintäneuvoja Roeland Wessels jakaa konkreettisia keinoja viestinnän vahvistamiseen joka päiväisessä työssä. Keskitymme ensin sisäiseen viestintään. Mitkä ovat tehokkaan viestinnän perusperiaatteet ja miten ne edistävät tervettä työkulttuuria? Aiheita ovat muun muassa toimiva sisäinen viestintä, yhteiset arvot ja rakentavan palautteen antaminen työkaverille. Huomiota kiinnitetään myös sopimattoman käyttäytymisen tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen. Viestintäkokonaisuuden toisessa osassa painopiste siirtyy asiakasviestintään. Eläinlääketieteen ammattilaiset kohtaavat säännöllisesti tilanteita, jotka vaativat selkeyttä, lujuutta ja ammattitaitoa. Miten vedät rajan ja säilytät hyvät asiakassuhteet? Aiheita ovat muun muassa asiakasta kunnioittava tapa kieltäytyä, taloudellisist arajoituksista keskusteleminen, työskentely lain puitteissa ja valitusten tehokas käsittely.
Puheenjohtaja: Saana Manninen, kunnaneläinlääkäri, Pirkkalan kunta
Pieneläinosion teemana on kissojen, koirien ja osittain myös kanien ortopedia. Luennoilla käsitellään laajasti ajankohtaisia aiheita, ja mukana on runsaastiuutta tietoa. Torstain ohjelmassa ortopediaa tarkastellaan yleisemmällä tasolla, kun taas perjantaina syvennytään erityisesti uusiin hoitomenetelmiin.
Vuoden pääluennoitsijana toimii alan arvostettu asiantuntija James Guthrie Iso-Britanniasta. Hän on pieneläinkirurgian ja urheilukoiralääketieteen diplomaatti sekä kansainvälisesti tunnettu luennoitsija. Hänen erityisosaamistaan ovat mini-invasiiviset leikkaukset, regeneratiivinen lääketiede ja kuntoutus. Torstain luennoilla käsitellään ortopedisen kivun paikantamista, kyynär- ja lonkkaniveldysplasiaa sekä artrosenteesiä ja artroskopiaa. Perjantaina aiheina ovat muun muassa kantasoluhoidot, työkoirien tuki- ja liikuntaelinongelmat sekä pehmytkudosvammojen hoito.
Ohjelmassa on mukana useita kotimaisia asiantuntijoita. Torstaina eläinlääketieteen tohtori Vilma Reunanen ja väitöskirjatutkija, eläinlääkäri Paula Kuikka käsittelevät lonkka-, kyynär- ja olkanivelten kuvantamista. Fysioterapeutti Heli Hyytiäinen esittelee erilaisia terapiamenetelmiä, ja eläinlääkäri Karolina Mikonen kertoo tutkimuksestaan shelttien varvaskoukistajajänteen sijoiltaan menosta.
Perjantaina urheilukoiralääketieteen diplomaatti Tiiu Toijala luennoi shockwaven käytöstä jännevammojen hoidossa. Eläinlääketieteen tohtori Johanna Mäkitaipale käsittelee ortopedisen kanipotilaan arviointia ja eläinlääketieteen tohtori Leena Inkilä esittelee agilityyn liittyviä ajankohtaisia kuulumisia.
Puheenjohtajat: Johanna Mäkitaipale, dosentti, ELT, pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri, GPCert(SAS); Evidensia Tammisto Eläinsairaala ja Ella Söderlund, ELL, pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri (ortopedia, kirurgia) GPAdvCert SAOS
Hevososio kunnioittaa päivien yleisteemaa “Tulevaisuuden eläinlääkäri” ottamalla kantaa aiheisiin, jotka ovat tärkeitä jo tänään, ja yhä enenevässä määrintulevaisuudessa.
Hevosten ontumatutkimuksesta ja ratsuhevosen kivun tunnistamisesta saapuu luennoimaan alan uranuurtaja Sue Dyson (MA, VetMB, PhD, DEO) Iso-Britanniasta. Hänet tunnetaan erittäin mittavasta tutkimustyöstä ratsujen ontumadiagnostiikan saralla, ja viime vuosina hän on kehittänyt menetelmää ratsujen ortopedisen kivun tunnistamiseksi (Ridden Horse pain Ethogram). Sue Dyson on loistava puhuja, jonka luennot ovat huolella rakennettuja, selkeitä ja käytännönläheisiä. Hänen rautaisen kokemuksensa värittämät laajat kokonaisuudet tarjoillaan usein laadukkaiden potilastapausvideoiden ja oivaltavien käytännön vinkkien kera.
Torstain luennot sopivat hyvin kaikille hevosia hoitaville eläinlääkäreille, sekä kokeneille hevospraktikoille että satunnaisesti hevosia hoitaville tai hevosista muuten kiinnostuneille kollegoille. Sue Dysonin luennot torstaina asettuvat otsikon “Lameness diagnostics and recognising pain in the ridden horse” alle, ja niihin sisältyy ontumadiagnostiikan lisäksi muun muassa asiaa satulan istuvuudesta.
Torstaina iltapäivällä puhutaan hevosen hammasperäisestä kivusta. Tästä meille luennoi Leena Karma (ELL, EVDC(Equine) Resident). Leena Karma on kouluttautunut pitkälle hevosten hammassairauksien alalla ja on pidetty luennoitsija kansainvälisissä kongresseissa. Hänen luentonsa tarjoaa ajan tasaista tietoa monille mieluisalla kielellä eli suomeksi. Hevosen hammasperäisen kivun tunnistaminen ja sen hyvä hoito tulee tulevaisuudessa olemaan yhä suurempi osa hevostemme hyvinvointia, ja ammattikunnan on tärkeää myös osoittaa olevansa ajan tasalla tiedoissaan.
Perjantain luennot on suunnattu ensisijaisesti hevospraktikoille. Näillä luennoilla syvennetään ymmärrystä tuki- ja liikuntaelimistön ongelmista ja perehdytään ontumadiagnostiikan tulevaisuuteen.
Aamulla kuulemme uusimpia tuulia hevosten ontumatutkimuksen digitaalisista sovelluksista ja ontuman mittaamisesta näiden avulla. ELL Tanja Pehkonen Laukaan Hevosklinikalta on Suomen kenttämaajoukkueen eläinlääkäri ja arvostettu ontumadiagnostikko. Hän tulee puhumaan tekoälystä ja liikeanalyysista hevosen ontumatutkimuksessa.
Sue Dyson luennoi perjantaina teemalla “Advanced lameness diagnostics - guidelines for the future equine veterinarian”. Luennoilla käsitellään kaularangan ja lumbosakraalialueenongelmia, takajalan proksimaalisen hankositeen desmopatiaa, kavioluun asennon vaikutusta takajalan ontumaan ja tuki- ja liikuntaelimistön vammojen jälkeistä kuntoutusta.
Puheenjohtajat: Mona Wendelin, eläinlääkäri; Eläinlääkäri Mona Wendelin ja Olli Mäkelä, hevossairauksien erikoiseläinlääkäri, ELT, CertES(Orth); Hyvinkään Hevossairaala
Tuotantoeläin-osion nautakokonaisuudessa torstaina koko päivän ajan ja perjantaina aamupäivällä keskitytään nautojen käyttäytymispiirteisiin ja käsittelyyn siltä osin kuin ne koskettavat eläinlääkärin päivittäistä työtä. Eläinlääkäri Iiris Kaimio luennoi käytännön läheisesti nautojen luontaisen käyttäytymisen hyödyntämisestä eläinlääkärin arjessa. Yhdessä Kaimion kanssa mietimme apukeinoja ryhmien tai yksilöiden siirtelyyn toimenpiteitä suorittaessa. Pyrimme parantamaan eläinlääkärin työturvallisuutta ja toimenpiteiden onnistumisen mahdollisuutta ymmärtämällä lehmien eleitä ja oppimista. Luennoissa saamme kertausta lehmien käyttäytymistarpeista poikimisen aikoihin ja vasikan elämän alkumetreillä. Lisäksi nostamme keskusteluun käytösongelmia, joita tuotantoympäristö voi aiheuttaa.
Eläinlääkärit Jonna Nieminen ja Nina Nihtilä luennoivat työkoirien käytöstä nauta- ja lammastaloudessa. Heidän johdollaan perehdymme koirien koulutustapoihin ja nostamme esille eroja työ- ja harrastuskoiran kouluttamisessa. Työkoiria käytettäessä on lisäksi tärkeää huomioida kohde-eläinten hyvinvointi.
Puheenjohtajat: Martta Haukipuro, ELL, Siilinjärven kunta ja Juha-Pekka Jalli, ELL; Forssan kaupunki
Perjantain Elintarvike- ja ympäristöhygienia osion ohjelma pureutuu itiöllisten bakteerien aiheuttamiin elintarviketurvallisuusriskeihin ja niiden hallintaan käytännönläheisesti ja ajankohtaisesti. Päivän aikana tarkastellaan sekä riskien taustaa että konkreettisia epidemiatapauksia ja hallintakeinoja elintarvikeketjun eri vaiheissa.
Ohjelma on suunnattu erityisesti hygieenikkoeläinlääkäreille, ympäristöterveydenhuollon asiantuntijoille, elintarvikevalvonnassa työskenteleville sekä kaikille elintarviketurvallisuudesta kiinnostuneille ammattilaisille. Päivä tarjoaa hyödyllistä tietoa myös niille, jotka kohtaavat työssään ruokamyrkytysepäilyjä, riskinarviointia tai elintarviketuotannon hygieniahaasteita.
Aamupäivän luennoissa perehdytään itiöllisten bakteerien merkitykseen elintarviketurvallisuudessa sekä uusiin Clostridium botulinum -riskinarvioinnin työkaluihin valmisruokateollisuudessa. Lisäksi kuullaan kokemuksia Helsingissä ilmenneistä itiöllisten bakteerien aiheuttamista epidemioista. Iltapäivällä syvennytään C. perfringens-epidemioihin Keski-Uudellamaalla sekä käytännön hallintakeinoihin elintarviketuotannossa.
Osiota kannattaa tulla kuuntelemaan erityisesti siksi, että aihe yhdistää uusimman tutkimustiedon ja viranomaiskentän käytännön kokemukset. Päivä tarjoaa osallistujille konkreettisia työkaluja riskientunnistamiseen, epidemioiden selvittämiseen ja tehokkaiden hallintakeinojen soveltamiseen arjen valvonta- ja asiantuntijatyössä.
Puheenjohtajat: Cecilia Blomgren, hygieenikkoeläinlääkäri, Porvoon kaupunki
Valvontaeläinlääkärien osiossa pureudutaan uudistetun hevosten hyvinvointiasetuksen tulkintaohjeeseen. Hevosasetusta on jo ehditty muuttaa, vaikka se on ollut voimassa vasta hetken. Uusi asetus on tuonut esiin paljon haasteita tulkinnassa. Esityksen kuunneltuasi olet paremmin valmistautunut hevostallien hyvinvointivalvontaan. Esityksen jälkeen on varattu tavallista pidempi aika kysymyksille.
Usein unohdettujen, mutta ruuantuotannolle tärkeiden eläinten, eli kalojen hyvinvointiin ja hyvinvoinninvalvontaan saadaan valaistusta kahdelta asiantuntijalta, jotka puhuvat kalojen hyvinvoinnista ylipäätään sekä hyvinvoinnin valvonnasta.
Iltapäivällä keskitytään laajalla skaalalla kehotuksen käyttöön valvonnassa. Luvassa on rautaisannos juridiikkaa, kun Jonna Kosonen avaa kehotuksen käyttöä hallintoasioissa ja Marianne Kajander valottaa asiaa erityislakien näkökulmasta. Saattaa mukana olla myös jotain muuta ajankohtaista valvontaan liittyvää sisältöä- tule kuuntelemaan!
Puheenjohtaja: AnnaJeshoi, valtioneläinlääkäri; Ruokavirasto, Eläinlääkintähuollon alueellinen yksikkö, Länsi-Suomen aluejaosto
Suomessa lihantarkastus on pitkälti perustunut perinteisiin menetelmiin kuten viiltoihin ja palpaatioihin. Lihantarkastuksen modernisointi nojaa vahvasti digitalisaatioon ja automaatioon, erityisesti tekoälyyn ja konenäköön. Ruotsissa ja muissa maissa on kokeiltu lihantarkastusta etänä hyödyntäen korkearesoluutiokameroita, mikä säästää viranomaisresursseja syrjäisillä alueilla. Teollisuudessa käytettäviä automaattisia kamerajärjestelmiä on kehitetty niin, että ne tunnistavat muutoksia ja hylkyperusteita nopeasti. Tekoälypohjaiset järjestelmät, kuten norjalainen ADAL (Automatic Detection of Abattoir Lesions), voivat pisteyttää keuhko- ja rintaontelomuutoksia automaattisesti. Siipikarjasektorilla konenäkö pystyy tunnistamaan muutoksia nopeassa linjatahdissa. EU-lainsäädäntö on parhaillaan merkittävässä murrosvaiheessa, jossa perinteistä lihantarkastusta uudistetaan vastaamaan digitaalisen aikakauden mahdollisuuksia. Keskeisimpien erilaisten kehitettyjen teknologisten innovaatioiden käyttöön ottaminen riippuu siitä, miten konenäkö ja tekoäly integroidaan osaksi virallista valvontaa. Teurastamoilla syntyy myös paljon sivutuotevirtoja, jotka päätyvät lemmikkieläinten ruuaksi, muodostaen merkittävän roolin yhteisen terveyden näkökulmasta.
Eläinlääkäripäivien Lihantarkastus ja teurastamovalvonta osion avaa Seinäjoen Ammattikorkeakoulun sianlihantarkastuksen kehittämishankkeen vetäjä Karri Kallio kertoen kuulumisia elintarviketuotannon kehittämisestä. Etäyhteyksien käytöstä lihantarkastuksessa luennoi Arja Helena Kautto Uppsalan yliopistosta. Uusien teknologioiden kehittämisestä ja niiden vaikutuksista lainsäädännön näkökulmasta kertoo Gunvor Elise Nagel-Alne Norjasta. Teknologioiden kehittymistä teollisuuden ja eläinlääkärin näkökulmasta syventää Ole Alvseike Norjasta. Hän myös kertoo viimeisimmistä teemoista, joita on the Union of European Veterinary Hygienists (UEVH) järjestössä käsitelty, kuten lemmikkieläinten rehuista. UEVH edustaa yhteisen terveyden parissa työskenteleviä eläinlääkäreitä, joilla on keskeinen rooli kansanterveyden sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin suojelussa.
Puheenjohtaja: Riikka Laukkanen-Ninios; ELT, lihan ja turvallisuuden valvonnan dosentti, DiplECVPH; ELTDK, Helsingin yliopisto
